Keväällä katse kohdistuu talven nuupahduttamiin viherkasveihin. Perusteellinen täysihoito ei kuitenkaan aina ole tarpeen, vaan hellä ja maltillinen virkistys voi riittää.
Blogin asiantuntijana toimii Sari Räty, joka on viherpalveluita tarjoavan InnoGreenin huoltopäällikkö. Sarin kotona kasvavat niin helppohoitoiset viherkasvit kuin sumuttelusta nauttivat kämmekätkin. Rakkaimpiin kasveihin lukeutuvat amatsoninlilja ja erilaiset palmut.
Keväällä katse kohdistuu talven nuupahduttamiin viherkasveihin. Perusteellinen täysihoito ei kuitenkaan aina ole tarpeen, vaan hellä ja maltillinen virkistys voi riittää.
Malttia ruukunvaihtoon
Jos kasvi on tyytyväinen ja puskee täyttä vauhtia uusia lehtiä, se saattaa hämmentyä uudesta isosta ruukusta. Tällöin käykin niin, että juuret saavat enemmän tilaa, jolloin kasvi alkaa kasvattaa juuristoaan, kun taas lehtien tuotanto pysähtyy. Ruukun vaihtoon kannattaa ryhtyä vasta tarpeen vaatiessa – esimerkiksi jos ruukku on täynnä juurta, multa muuttunut hiekkaiseksi tai kasvia joutuu kastelemaan hyvin paljon. Jos uudelleen ruukutus ei ole tarpeen, kasvia ei joka kevät kannata repiä ulos tutusta kodistaan vain mullan vaihdon vuoksi. Uuden mullan merkitys on myös vähäisempi, jos kasvi saa ravinteita kasteluvedestä tai ravinnetikusta. Luonnossakin kasvit kukoistavat samassa paikassa saadessaan kasvualustastaan vettä ja ravinteita. Kasvien kanssa maltti on valttia, ja turhat multien vaihdot onkin hyvä jättää sikseen. Kasvien voi antaa vain olla, jos niillä on kaikkihyvin – olipa sitten maaliskuu tai keskikesä.
Pintamullat vaihtoon
Useimmiten hellävarainen kasvualustan vaihto riittää antamaan kasville lisäpontta ruukun vaihtamisen sijaan. Kaavi vanha pintamulta pois ja lisää tilalle uutta multaa. Testaa, tarvitseeko kasvi vettä työntämällä sormi multaan – kasveja ei tule ylikastella. Talvisin tuppaamme liikakastelemaan viherkasvejamme. Keväisin kasvit alkavat käyttää enemmän vettä, mutta liiallista kastelua tulee silloinkin välttää. Seuraa siis kasvualustan kosteutta kastelun yhteydessä.
Ravinteita, kiitos
Lannoittaminen kannattaa, sillä ravinteet ovat kasvin polttoaine kasvamiseen. Ravinteiden antaminen on hyvä aloittaa kasvukauden alussa, maaliskuussa. Lannoittamista jatketaan läpi kasvukauden, syys-lokakuuhun saakka, minkä jälkeen siitä pidetään taukoa. Kasvukauden ulkopuolella kasteluveteen voi lisätä merileväliuosta, joka tehostaa kasvien ravinteiden- ja vedenottokykyä ja syventää lehtien väritystä. Ravinnetikut ovat helppo tapa huolehtia kasvien ravinteiden saannista, koska ne vapautuvat kasvualustaan hitaasti ja vaikuttavat pitkäaikaisesti. Nestemäiset ravinteet kasvi puolestaansaa käyttöönsä nopeammin. Älä huoli, jos et aina muista hulauttaa ravinnetta kasteluveden sekaan – kasvukauden aikana yksikin lannoituskerta kuukaudessa on parempi kuin ei yhtäkään. Kasvin paikka vaikuttaa myös ravinteiden tarpeeseen – pimeällä pohjoisikkunalla sijaitsevalle kasville ei keväälläkään kannata pumpata liikaa ravinteita. Liika lannoittaminen voi aiheuttaa kasville ähkyn ja nestekierron tuhoutumisen. Kasvit kuolevat harvoin siihen, että ne saavat liian vähän ravinteita. Tarkista siis ravinteiden määrät kasvin kasvupaikan mukaan.
Kasvualustaan on katsominen
Kasvualustoja on tutun mullan lisäksi muitakin – vulkaaninen hohkakivi ja hydrosoratovat yleistyneet ja tarjoavat kotiviljelijälle uusia ekologisia vaihtoehtoja.
Tuttu turvemulta on kotimainen ja kasvit viihtyvät siinä hyvin, mutta mikäli haluat testailla uusia vaihtoehtoja, voit esimerkiksi yhdistää multaan kevytsoraa 50/50-suhteessa.
Jos kasvi kärsii kosteudesta, kevytsora tuo kasvualustaan kaivattua ilmavuutta.
Kun aikaa on vain yhteen
Yllättävän yleinen syy kasvien huonovointisuuteen ovat multaan syntyneet ilmataskut. Jos aikaa on vain yhteen hoitotoimenpiteeseen, painele kasvin kasvualustaa hellästi ja tunnustele onko mullassa ilmataskuja.
Kasvualusta voi näyttää päällisin puolin hyvältä, mutta pinnan alla kasvi on voinut käyttää kaikki kasvualustansa ravinteet. Jos mullassa on kunnon koloja, voit täyttää ne uudella mullalla.
Kasveille – kuten ehkä meille kaikille – pienempi parannus elinoloissa on parempi kuin täydellinen elämänmuutos kerralla.
Jos kasvi kaipaa kuitenkin uutta ruukkua
Jos kasvin juuret puskevat ulos ruukusta tai multa ei enää pidä vettä, voi ruukunvaihto olla tarpeen. Paras aika ruukun vaihdolle on kasvukauden alussa, mutta mikäli kasvisi on huonossa kunnossa, voi ruukun vaihtaa mihin aikaan tahansa.
Näin tarjoat kasville hellävaraisen siirron uuteen kotiruukkuun:
Valitse kasville uusi ruukku, jossa on pohjareikä ylimääräisen veden poistumiseksi. Uusi ruukku saa olla vain hieman suurempi kuin vanha – noin 2-4 cm halkaisijaltaan suurempi riittää. Liian suuri ruukku voi johtaa liialliseen kasteluun ja juurien mätänemiseen. Kastele kasvi kevyesti edellisenä päivänä, jotta juuripaakku irtoaa helpommin. Kallista ruukkua, tue kasvin tyveä ja vedä kasvi varovasti ulos. Poista varovasti vanhaa multaa juurten ympäriltä. Kasvia ei tarvitse ravistaa tai heilutella vallattomasti. Hellä käsittely riittää. Jos juuripaakussa on kuolleita juuria, ne voi leikata saksilla. Lisää uuden ruukun pohjalle hieman multaa, halutessasi voit lisätä myös kerroksen kevytsoraa tai hydrosoraa. Aseta kasvi ruukun keskelle ja täytä reunat uudella mullalla. Painele multa kevyesti tiiviiksi turhan kovaa voimaa käyttämättä, jotta juuret saavat happea. Kastele kasvi kevyesti, jotta multa asettuu juurien ympärille. Sijoita kasvi aluksi hieman varjoisampaan paikkaan. Näin se ehtii toipua stressistä ennen paluutaan kirkkaampaan valoon.
Teksti: Ilona Hoikkala
Asiantuntija: Sari Räty
Kuvat: Tuomas Pajuniemi
